36934
Kävijälaskuri
Seuraelämä on rankkaa!Maanantai 23.4.2007 klo 20:02 - Hertta Siis kyllähän kyläily on mukavaa, mutta kun ihan alvariinsa ollaan menossa, ei vanha tyttö sellaista oikein jaksa. Niin kuin se viime perjantain reissu Launosiin. Okei, Rompea, Piitua ja sitä duracell-Hillaakin oli tosi kiva nähdä pitkästä aikaa, ja metsässä oli mukava köpötellä muiden perässä. Mutta olisivat jättäneet ne liehittelyt vähän vähemmälle! Piitu ja Hilla tulivat ihan silmille, kun halusivat pusutella. Olen tietysti ihana, mutta olen ennen kaikkea cool! Kun sitten joskus myöhään iltapäivällä oltiin kotona, olin aivan kanttuvei. Miten ihmeessä ottikin niin voimille, että ihan vaan yksinkertaisesti nukahdin siltä istumalta pedille kuorsaamaan. Maiccu sanoo että olen söpö kun nukun. No, samaa ei voi sanoa Maicusta, heh! Olin kyllä TODELLA järkyttynyt, kun en saanut nukkua pitkiä kauneusuniani, sillä heti lauantaiaamuna piti herätä aivan liian aikaisin uuteen reissuun. Siis voitteko kuvitella, ihmiset heräsivät jo KUUDELTA ja sanoivat, että KAHDEKSALTA pitää startata. No way, jos minulta kysytään! No toisaalta, pääsee aikaisemmin aamuruoalle, mutta muuten aamuvirkkuus on minun mielestäni aivan yliarvostettua! Ensinnäkin, ilma oli aivan kamala. Joku voisi sanoa sitä koiranilmaksi, mutta minä ymmärrän koiranilmalla lämmintä leutoa tuulta, linnunlaulua ja muuta ihanan lämmintä. Satoi räntää, tuuli aivan hirveästi ja oli muutenkin melkein pimeää. Kuiten ahtauduimme autoon ja ajoimme aivan hirveän pitkän matkan, melkein kaksi tuntia. Pitihän se arvata, perillä tavattiin taas partiksia, höh! Aina vaan samannäköisiä koiria, ei mitään mielikuvitusta meidän ihmisillä ole.. Juu ja perillä piti tehdä hirmu pitkä lenkki siitä järkyttävän kylmässä, märässä ja räntäisessä kelissä. Unohduin ihan tahallani välillä haistelemaan pensaista ja puita, ettei olisi tarvinnut koko ajan reissata eteenpäin. Putney, Petsu ja sekä rääpäle Tykki ovat ihan ok kavereita, ja jos nyt ihan totta puhutaan, niin siellä niiden luona oli kyllä aika lystiä. Sain nukkua koko illan ja yön sängyssä, enkä viitsinyt edes nostaa päätäni, kun kaikki muut menivät sunnuntaiaamuna ulos pellolle juoksemaan. Härnäsin Tykkiä ulkona, ja se sai ihan samanlaisia hepuleita kuin Svensson. Ajoin sitä takaa monta kertaa, ja aina vaan Tykki tuli takaisin ja sitten härnäsin lisää. Voitte uskoa, että nyt kotona on kyllä ollut virta aika vähissä!
|
|
|
27.4.2007 11:05
Hertta
Ai että pidänkö lannassa pyöristelystä. RAKASTAN SITÄ! RAKASTAN LANTAA!!! Olen varma, että nuorekas ja hehkeä hipiäni on lannan, mullan ja sammaleen ansiota. |
|
27.4.2007 22:15
Putney
No hei, seuraavan kerran kun tulette meille päin, niin mennään sille pidemmälle lenkille. Olen *ihan varma*, että siellä on edelleen se lantapelto paikallaan. Mihin se sieltä menisi pois? |
Hertta hei,
mä kyllä ymmärrän sua ihan täydellisesti. Se oli aivan ihana, että kävitte kylässä, mutta olin ihan väsytyksestä puolikuollut, kun lähditte. Onneksi ihmiset ovat hankkineet meille mukavia punkkia, ja sellaisessa sitten vetelin ansaittuja päivänokosia teidän lähdettyä. Se lauantain lenkki oli oikeasti lyhyempi ja helpotettu siitä, mitä me tavallisesti tallataan niillä nurkilla. Onneksi ihmiset oli menossa sinne teatteriin, niin että ei ollut se normilenkki. Toisaaltaan, sen lenkin varrella on pellolla ollut lantaa... Pidätkö sinä Hertta lannassa pyöriskelystä? Se on todella virkistävä kylpymuoto.
Ai niin, piti vielä kertomani, että tuo mamma on intoutunut viemään minua pitkästä aikaa koulutukseen. Ei siinä mitään, se on ihan kivaa, mutta eikö me voitaisi tehdä jotain tuttua? Se ajatteleminen on niin rankkaa.... Me on tehty jotain mitä sanotaan hajuerotteluksi. En kyllä ymmärrä, miksi minun pitää haistaa oreganoa purkissa. Käsittämättömiä on ihmisten aivoitukset.
Toivottavasti tapaamme pian.
Rakkaudella,
Putney