Eteenpäin, sanoi mummo lumessa

Maanantai 5.3.2007 klo 21:04 - Hertta

Meillä nimittäin lenkkeillään paljon, ja silloin kun lenkkeillään, niin todella LENKKEILLÄÄN. Aina kun Maiculla on vapaapäivä, meillä liikutaan melkein aamusta iltaan. Tänään oli taas sellainen päivä. Okei, olihan tänään aivan upea ilma, aurinko paistaa porotti ja ihan lämmittikin jo, ja linnutkin niin iloisesti visersivät. Arvasin jo heti aamulla, että tänään olisi taas kuntoilupäivä...

Ensin heitettiin reipas puolentoista tunnin lenkki. Maiccu halusi käydä ihastelemassa yhtä vanhaa isoa taloa järven rannalla, ja sitten me jolkoteltiin sinne. Kotimatkalla Svensson meni ihan sekaisin, kun valkoselkätikka rummutti hirveän kovaa metsässä. Svensson juoksi äänen perässä, kuunteli, käänteli päätään ja ihmetteli, että mikä ihme sellaista ääntä pitää. Olisi varmaan mennyt tervehtimäänkin lintua, jos olisi sen kiinni saanut!

Kotona menin heti loikoilemaan, ja jalat olivat hieman hankeat. Parin tunnin päästä Maiccu halusi lähteä meidän kanssa taas lenkille, kun oli niin hieno ilma. Käveltiin puolisen tuntia, ja Maiccu ihasteli, kuinka huikean kovassa kunnossa olenkaan. No, onhan tässä tullut harjoiteltua tuota liikuntaa jo 12 ja puoli vuotta!

Heti lenkin jälkeen Maiccu lähti vielä itse reippaalle lenkille. Se oli ostanut kävelymittarin ja halusi lähteä heti sitä testaamaan. Lenkillä vierähti puolitoista tuntia, siis sellainen kevyt iltarupeama. Kun Maiccu tuli kotiin lenkiltään, me lähdettiin koko porukka sitten samantien iltalenkille. Vähän olin kankeana, mutta vetristyin kun pääsin kävelemään.

Katselin just kalenterista, että Maiculla on seuraavat pari päivää pitkät päivät töissä. Sopii minulle paremmin kuin hyvin! Kyllä tässä iässä on mukava vain pötkötelläkin välillä eikä koko ajan ulkoilla. Mutta Maiccu on oikeassa, on hyvä pitää kunnostaan huolta. Eipä minuakaan uskoisi yli 12-vuotiaaksi!